Grip EQ ‑tour Kirjuri – Jukka Keskisaaren tunnelmat

Koos­te Po­rin Pro tou­rin turnauksesta.

Hel­sin­gis­tä reis­suun puo­li kah­den­tois­ta ai­kaan aa­mul­la ja fii­lis mi­tä mah­ta­vin. Hy­vä po­ruk­ka au­toon kyy­tiin ja nok­ka koh­ti tun­te­ma­ton­ta. Tun­te­ma­ton­ta lä­hin­nä sik­si, et­tä kos­kaan ai­em­min en ole pe­lan­nut Kir­ju­ril­la, mut­ta vi­deoi­ta kat­so­nut si­tä­kin enemmän.

 
Kir­ju­riin saa­vut­tiin so­pi­vas­ti il­ta­päi­väl­lä sa­de­kuu­ro­jen jäl­keen. Au­rin­ko pais­toi ja ra­ta oli hy­vin kos­teas­sa kun­nos­sa jo­ten ree­ni­kies­sil­le vaan. Ree­ni­kies­si jo osoit­ti, että
nor­maa­lil­la pe­rus­pe­lil­lä pys­tyi­sin pe­laa­maan hy­vää tu­los­ta Kir­ju­ris­sa. Var­sin­kin P‑puoliskon al­ku­puo­len väy­lät oli­vat suh­teel­li­sen help­po­ja puis­to­väy­liä, mut­ta lop­pu puo­li oli­kin ve­den ja OB:iden vä­lis­sä tais­te­lua 220+ met­ri­sil­lä väylillä.
En­sim­mäi­nen kier­ros start­ta­si aa­mul­la kah­dek­san ai­kaan lau­an­tai­na. Epä­on­nek­se­ni ja oman huo­non ra­tin­gin ta­kia läh­din liik­keel­le aa­mul­la – 3 pis­tet­tä pa­rem­mal­la ra­tin­gil­la oli­si ol­lut 3 tun­tia myö­hem­mät läh­döt vuorossa.
Aa­mu­kier­rok­set so­pi­vat it­sel­le ihan hy­vin ja en koe si­tä on­gel­mak­si. En­sim­mäi­nen kier­ros sen osoit­ti­kin ja pe­la­sin hy­vää pe­liä en­sim­mäi­sen kier­rok­sen. Väy­läl­lä PX sat­tui epä­on­nea ai­van tar­peek­si. Avaus läh­tee kes­kel­le väy­lää, mut­ta tuu­li nos­taa kriit­ti­ses­sä koh­taa kiek­koa va­jaan met­rin ylös ja kie­kon ku­pu osuu ok­san alao­saan. Avaus jää n. 50m pääs­tä tiis­tä, mut­ta hy­väl­lä jat­ko­hei­tol­la pys­tyi­si pe­laa­maan PA­Ria vie­lä. Stans­si jat­ko­hei­tos­sa oli lie­väs­sä ala­mäes­sä, jo­ka koi­tui­kin koh­ta­lok­si. D3 läh­tee ain­van mil­li­hys­seen, vaik­ka yri­tin heit­tää flät­ti­nä ja pää­tyy noin 10cm OB:n puo­lel­le. Täs­tä ris­kil­lä yri­tys ko­ril­le OB:n yli, mi­kä jää vii­mei­seen puu­hun kiin­ni ja ti­pah­taa met­rin OB:lle. Sen jäl­keen seif­tat­tiin kah­del­la hys­sel­lä ja kah­del­la pu­til­la väy­lä lop­puun. 9 Heit­toa par 4:lle ei ole sal­lit­ta­vaa Pro Tou­ril­la, mi­kä­li ha­lu­aa onnistua.
Seu­raa­val­ta väy­läl­tä nos­to­pirk­ko ja en ol­lut kuin +2 ja tie­sin, et­tä A‑puolella voi­sin ot­taa pa­rit pir­kot pääs­täk­se­ni PAR tu­lok­seen. Kui­ten­kin A‑puolen ekal­ta väy­läl­tä +4 ja fii­lis ai­ka huikea.
Bo­gey free­tä 13 väy­lää, jon­ka jäl­keen tu­ho­aa tu­lok­sen kah­del­la väy­läl­lä. Olin pet­ty­nyt kier­ros­tu­lok­seen, mut­ta heit­to kul­ki erit­täin hy­vin ja noi­ta kah­ta väy­lää lu­kuu­not­ta­mat­ta olin erit­täin tyy­ty­väi­nen kierrokseen.

Toi­sel­le kier­rok­sel­le läh­det­täes­sä, yri­tin vain heit­tää sa­man­lais­ta hy­vää heit­toa ko­ko kier­rok­sen, niin kuin ekal­la kies­sil­lä – mel­kein. Alus­sa jä­tin pa­rit erit­täin hel­pot väy­lät pir­kot­ta­mat­ta ja otin bo­gin 3. väy­läl­lä jo­ten ei hyvä.
Muu­ten­kin kier­ros ai­ka­mois­ta tais­te­lua ja vään­töä PAR-tu­lok­seen jo­ka väy­läl­lä. Pa­ri OB:ta tu­li käy­tyä lä­pi ja kier­rok­ses­ta erit­täin huo­no ma­ku suu­hun, vaik­ka tu­los oli­ki 63 heit­toa, eli +2. Sun­nun­tail­le jäi­si pal­jon pa­ran­net­ta­vaa, jos ai­koi­si läh­teä on­nis­tu­nein fii­lik­sin koh­ti Helsinkiä.

Sun­nun­tai­na läh­tö 8:40 vii­mei­sel­le kier­rok­sel­le. He­ti aa­mus­ta olo oli erit­täin vä­sy­nyt ja en mei­nan­nut saa­da krop­paa kun­nol­la he­reil­le vaik­ka yri­tin vä­hän kaik­kea. Ekat seit­se­män väy­lää yri­tin muis­tel­la, mi­ten kiek­koa pi­de­tään kä­des­sä ja mi­hin suun­taan se yleen­sä läh­tee kä­des­tä. +6 Ekal­ta seit­se­mäl­tä väy­läl­tä ja kier­rok­ses­ta oli tu­los­sa ai­van hir­veä. Kui­ten­kin pys­tyin tais­te­le­maan lop­pu osan ja Var­sin­kin vai­keam­man A‑puolen pys­tyin tsemp­paa­maan kun­nol­la ja pe­la­sin ko­ko vii­kon­lo­pun pa­ras­ta fris­bee­gol­fia lop­puo­sion. Lop­pu­tu­lok­sek­si +6 ja ka­ta­stro­fi alun jäl­keen erit­täin hy­vät fii­lik­set lop­puo­sas­ta. Erit­täin hy­vät poo­li­ka­ve­rit pi­ris­ti­vät myös oloa ja oli ren­toa heit­tää ko­ko kier­ros, kun­han he­rä­sin. Oli myös hie­noa seu­ra­ta, kun si­tä kiek­koa hei­te­tään oi­keas­ti. Ja­ni mei­dän fi­naa­li­kier­rok­sel­la kis­koi ai­van jää­tä­viä lin­jo­ja pit­kin jat­ku­vas­ti avauk­sia. Ky­sä­sin­kin, et­tä mi­ten pal­jon pi­tuut­ta mak­si­mi­hei­toil­le ker­tyy, niin vas­taus oli ty­li 197m – tar­kas­ti mi­tat­tu­na. Pis­ti het­kek­si oman suun au­ki ja pään rak­sut­ta­maan. Oma heit­to ja sii­hen pääl­le vie­lä Myl­ly­mäen 8väylän pi­tuus, niin hei­lu­taan ka­ve­rin pi­tuus­lu­vuil­la. Us­ko­ma­ton­ta osaa­mis­ta kyllä!

Lop­pu­fii­lis ki­sois­ta oli hie­man kak­si­ja­koi­nen. Ot­taen huo­mioon, et­tä ele­tään ke­vät­tä ja ki­so­ja ei ole ker­ty­nyt al­le kuin 5, niin oman hei­ton ta­sai­suus al­kaa löy­ty­mään pik­ku hil­jaa. Kaik­ki kier­rok­set 4 hei­ton si­sään, vaik­ka läh­tö­koh­dat ja fii­lik­set kier­rok­sil­la vaih­te­li hui­keas­ti. Ta­ka­rai­vos­sa jys­kyt­tää tie­to, et­tä pa­rem­paan oli­sin pys­ty­nyt JOS…
Jos­sit­te­lu sik­seen ja nok­ka koh­ti Ta­li Ope­nia. Ko­ti­ra­dal­la var­maan yh­det vuo­den suu­rim­mis­ta ki­sois­ta itel­le­ni, niin kyl­lä mais­tuu. Heit­to al­kaa ole­maan suht kon­dik­ses­sa ja oma fii­lis Ta­lis­ta erit­täin po­si­tii­vi­nen täl­lä hetkellä.
Ko­vat ra­tin­git kel­pais ai­na, mut vii­me vuo­den kal­tais­ta ro­mah­dus­ta en sal­li. Ta­voit­tei­ta en ota, mut mi­kä­li pe­laan omaa hy­vää pe­liä tuol­la niin ihan OK tu­los­ta­kin pi­täi­si saa­da. Pa­lai­le­mi­siin siis taas!

-Juk­ka

Ki­san tulokset