Elmon kisaraportteja vuodelta 2019

Kou­vo­lan kevätavoimet

Kou­vo­lan ki­sois­ta jäi kä­teen mal­lik­kaat kiek­ko­va­lin­nat se­kä tyh­mien heittojen
kar­si­mi­nen.

Pe­liä­ly pa­ran­tu­nut siis sel­väs­ti näin­kin pie­nel­lä ajalla.

En­sim­mäi­nen kier­ros me­ni viel hy­vil­lä ha­poil­la, pa­ri ikä­vää kik­kiä joista
tu­li sit­ten kier­rok­sel­le plussaa.

Muu­ten oli­si ol­lut hy­vä run­di vaik­kei ihan täy­siä kulkenutkaan

Toi­sel­la kier­rok­sel­la hiu­kan ha­pot­ti, pu­tit läh­ti ko­ria koh­ti hy­vin aina,
pie­nel­lä tuu­ril­la oli­si­vat ko­riin­kin jääneet.

Drai­vit läh­ti­vät min­ne ha­lusin il­man ih­meem­piä mis­se­jä ja sc­ramblaus toi­mi. Lä­hes­ty­mis­pe­li oli tikissä.

 

Iso Vii­sa­ri Open

Ko­ko­nais­val­tai­ses­ti ki­sas­sa drai­vi oli to­del­la tarkka!

Ke­vyel­lä gri­pil­lä sai ki­vo­ja nep­pe­jä ja nos­to­bir­diei­tä oli to­si paljon.

Iha­nin­ta oli osa­ta ot­taa jol­lain ta­val­la edes huu­mo­ril­la heittelyä
kun oli vä­sy­nyt. Ekaa ker­taa elä­mäs­sä 5 mel­kein ho­la­ria­kin oli.

Yh­del­lä väy­läl­lä mo­lem­mil­la kier­rok­sil­la tu­li avat­tua ala­rau­taan jos­ta jäi ki­va ma­ku kuitenkin.

Toi­sen kier­rok­sen poo­li oli nii upe­aa seu­raa, me­ni eh­kä hiiiu­kan keh­nos­ti mut­ta sil­ti osasi
vain an­taa pa­laa ja naatiskella.

Val­mis­tau­tu­mi­nen su­jui to­tut­te­le­mal­la ly­hyi­siin tark­koi­hin heittoihin.

Put­tia täy­tyi ree­na­ta ja se me­ni sc­ramble­ja treenaten.

Sää oli suht ki­va 10-as­tei­nen höys­tet­ty­nä pie­nel­lä sa­teel­la toi­sen kier­rok­sen lopussa.

En­sim­mäi­nen kier­ros oli ki­va kun poo­li­ka­ve­rit oli­vat upeam­pia mi­tä iki­nä on ollut!

Ho­la­riy­ri­tyk­set kä­vi lä­hel­lä ala­rau­to­ja ja ket­ju­ja, muu­ta­ma so­li­di bir­die­ki mahtui
mu­kaan.

 

Wild Card Open

oh boy, mi­kä ko­ke­mus! mi­kä muis­to ja mi­kä as­kel eteenpäin!

Wild card Open toi itel­le si­tä mi­kä aut­taa eteen­päin ja saa jaksamaan.

Pää­see pe­laa­maan fris­bee­golf­fia Suo­men par­hai­den ja lu­paa­vim­pien pe­laa­jien kanssa.

Näh­dä ja ko­kea kuin­ka it­se pär­jää siellä.

Ope­nii lä­het­ti aluk­si al­la päin mut­ta ko­va tsemp­pi oli et­tä jes jes tänä
vii­kon­lop­pu­na teh­dään tulosta.

Lau­an­tain kier­rok­see lä­het­tii ki­val­la pie­nel­lä puis­to­nep­pai­lu­läm­mit­te­lyl­lä ja pie­nel­lä puttitreenillä.

Kii­reel­lä ra­dal­le ja kier­rok­sel­le. Kier­ros al­koi hui­keal­la par tu­lok­sel­la jos­sa oli mukana
bir­die­y­ri­tys haas­ta­val­le väylälle.

Se toi luot­ta­mus­ta ja kun eka put­ti läh­ti kä­des­tä huo­ma­sin et­tä ju­man­kau­ta tä­nään us­kal­taa putata.

Niin­hä se me­ni et­tä kier­ros koi­tet­tiin put­tia si­sään 10–40m si­säl­tä ai­na, ei
seif­te­jä.

Avaus­pe­laa­mi­nen oli vih­doin haas­ta­val­la ra­dal­la lois­ta­vaa. Pa­ri pien­tä vir­het­tä tu­li mut­ta se oli aja­tus­ten ailahdelun
syy­tä.

Kier­ros tu­li pe­lat­tua hui­keal­la po­ru­kal­la. Oon kii­tol­li­nen sii­tä kui
oli sä­kä käy­ny et­tä po­ruk­ka oli ren­to niin pys­tyi pää­tä pi­tä­mään helpommin
ren­to­na kun huo­ma­si et­tä pe­laa it­se erit­täin hy­vää tu­los­ta mo­neen vuoteen.

Kier­ros päät­tyi ‑1 tu­lok­seen Tam­pe­reen disc golf cen­te­ril­lä ja 1014 rating.

Jää­tä­vis­sä tä­pi­nöis­sä pää­see­kö jo­pa kär­ki­poo­liin jos­sa oli suuuht koht
iso­ja nimiä.

On­nek­se­ni pää­sin kak­kos kort­tiin niin pai­neet ei­vät ol­lut val­tai­sat, vähän
ker­ral­laan.

Yl­pein olin sii­tä et­tä kum­min­kin py­syin omas­sa pe­lis­sä. Toi­nen kier­ros oli vain +9 ja
946 mut­ta pal­jon hy­vää jäi mu­kaan, lois­ta­via pe­las­tuk­sia, put­te­ja ja
lä­hes­ty­mi­siä vai­keis­ta asennoista.

Ki­sas­ta tu­li lo­pul­ta si­ja 23./116 jo­hon olen erit­täin tyy­ty­väi­nen vaikean
ke­sän puo­les­ta. näil­lä men­nää hy­vin ja lu­jaa eteenpäin.

El­mo tu­lee täältä.

 

Hä­meen­lin­na Open

Hä­meen­lin­na ope­niin läh­det­tiii ren­noin ja va­pain mie­lin, kos­ka ra­ta on ollut
al­ku­kau­des­ta haas­ta­va itselleni.

Jän­ni­tys ekal­la kier­rok­sel­la oli ai­ka iso. Pääs­sä kä­vi jo aja­tus et jos sai­sin hy­vän kier­rok­sen, niin voi­si pääs­tä kär­ki­kort­tiin jos­sa mahdollisesti
maa­il­man­mes­ta­ri Gregg Bars­by tai Phi­lo Brathwai­te olisivat!

En­sim­mäi­nen kier­ros al­kaa ai­ka upeas­ti kol­mel­la bir­die­nos­tol­la ja sit tulee
hiu­kan hil­ja­sem­pi jakso.

Taas tu­lee upea pö­rö put­ki, mut­ta taas
hil­jais­ta.

Kier­rok­sen lo­pul­le vie­lä tur­key jo­ten kier­rok­seen kol­me 3–4
bir­dien put­kea kelpaa.

Täl­lä tu­li tu­los ‑5 ja kär­ki­kort­tiin toi­se­na! btw: yh­den hei­ton eel­lä maa­il­man­mes­ta­ri Greg Barsbya!

Toi­seen kier­rok­seen en lait­ta­nut oi­keas­taan muu­ta ta­voi­tet­ta kuin nauttia.

Pää­sin ku­vat­ta­vaan kort­tiin ame­rik­ka­lai­sen ja kah­den muun so­li­din pelaajan
kans­sa.

Tie­sin pys­ty­vä­ni hy­vään ja olin var­maan 3/4 väy­lis­tä puttaamassa
bir­diee, mut­ta ali­ta­jun­nan jän­ni­tys vei pu­tit ohi. Kier­ros oli 0 jo­ka ei
nyt on­neks ka­ta­stro­fi­kaan ollut

Kol­mas kier­ros pi­ti ol­la is­ku­kier­ros kär­keen, mut­ta olin superväsynyt
aa­mus­ta ja sa­mas­sa kor­tis­sa ame­rik­ka­lai­sen Phi­lo Brathwai­ten kanssa.

Kier­ros oli jo­ten­kin to­si koh­mei­nen ja en saa­nut mi­tään ih­meel­lis­tä aikaan.

Muu­ta­ma avaus oli hy­viä, mut­ta lii­an kau­as jäi­vät ko­ris­ta. Toi­nen so­li­di 0
tu­los koh­mei­sel­la pe­lil­lä ja lop­pusi­ja oli 8.

Yh­teen­ve­to­na toi­nen hui­kea ki­sa put­keen jo­ka toi us­koa ja malt­tia ottaa
rau­has­sa, kun huo­ma­si et­tä it­sel­lä oma ta­so riit­tää hui­keen korkeelle.

Enään täy­tyy saa­da omaa men­taa­li­pe­liä kun­toon ja val­mis­tau­tua vain paremmin.

Läh­de­tään näl­käi­si­nä koh­ti seu­raa­via ki­so­ja, haas­tei­ta ja kokemuksia.