Spring Mukkula, Lahti
Auto täyteen tiimiläisiä ja kokka kohti Lahtea ja ikonista Mukkulan rataa:
Avoin puisto ei todellakaan ole idyllinen peliympäristö kovana tuulisena päivänä ja se näkyi tuloksissakin.
Raastava +18 ensimmäinen kierros veti odotukset loppukisasta aika pohjamutiin.
Toiselle kierrokselle tuuli vain paheni, mutta tulos parani hieman.
Lopulta +12 toisen kierroksen jälkeen ja sijoitukseksi jäi käteen 14.sija.
Tämä kisa toi esiin paljon parannettavia osia pelissäni ja niitä ryhdytäänkin työstämään.
Seuraavaksi peli kasaan ja kohti European AM Openia.
Loppuun vielä onnittelut velipojalle Nikolle joka nappasi ensimmäisestä liiton alaisesta kisastaan pronssia!
Kaakkois-Suomen AM-Tour, Kouvola
Tähän kisaan lähdin hieman erilaisista lähtökohdista.
Miulla oli muutto Vantaalle edessä, ja edeltävänä päivänä olin käynyt katsomassa asuinaluettani, ja tutustunut hieman alueeseen.
Kotimatkalla jäin radan kupeeseen yöpymään autoon, mutta myöhäisen saapumiseni takia harkkakierros jäi heittämättä.
Aamusta virkeenä ylös, treenikierroksen tynkä alle ja kohti kisaa.
Eka kierros oli hieman hankala, pientä epävarmuutta oli kämmenheitoissa ja lähipelissä ja se rokotti tulosta.
Päällimmäisenä fiiliksenä oli että tästä on hyvä parantaa.
Toiselle kierrokselle nämä ongelmakohdat sain korjattua, ja tulos seurailikin sen mukaisesti. Lopulta kaks kierrosta tulokseen +-0 ja 7. sijotus.
Ei ollut parhaita suorituksiani, mutta Valkealan rata oli erittäin mukava uusi tuttavuus.
Frisbeegolf Joukkue SM-kilpailut
Kauden iso kala on täällä! Sääntökokeet on läpäisty ja kassit on kasassa, suuntana Vihti ja Joukkue SM!
Matka sinnepäin oli varsin riemukas, ja autossa soi enimmäkseen DJ Monosen It’s my life pienellä venäjänkielisellä twistillä.
Matkasimme hyvissä ajoin edellisenä päivänä jo kisapaikoille, ja ehdimme heittää harjoituskierrokset molemmilla radoilla ennen kisan alkua.
Parigolf oli kaikille jo entuudestaan tuttua, mutta oikeaan mielentilaan piti päästä, että kuomaa jeesataan jos tarvis on.
Ensimmäisenä Kaatis ja best shot, siinä painettiin Raulin kanssa kovaa kyytiä menemään, ja tulos oli hyvä koko joukkueella.
Samana päivänä ajettiin Karkkilan radalle, ja pelimuodoksi tough alternative.
Tämä osottautui WDG:n joukkueelle kovaksi palaksi, ja siinä oli todennäköisesti turnauksen nuorimman joukkueen henkinen peli koetuksella.
Kaikki annettuna ensimmäinen päivä purkissa, hyvät levot ja ruokailut alle, kohti seuraavaa päivää!
Aamusta jälleen Kaatikselle ja pelimuotona Alternate shot, tämän pelasin Liikkasen Nikon kanssa, ja pelimme oli erittäin tasaisen tappavaa, ja dynamiikkamme toimi hyvin.
Luotsattiin toistemme heittoja, annettiin vinkkejä ja kehuttiin onnistumisia.
Kierros sujui meiltä ilman isompia kolauksia ja taisimmekin olla Raulia ja Jukkaa muutaman heiton parempia.
Joukkue on kuitenkin se, millä on väliä. Turnauksen viimeinen kierros oli Karkkilassa ja Best alternate. ‘
Tämä kierros piristi mielialaa koko tiimiltä, ja hyvä maku suussa saatiin turnaus pakettiin.
Sijoitus tottakai olisi voinut olla parempi, mutta tämä turnaus opetti todella paljon korkealla tasolla kisaamisesta, ja näillä eväillä on hyvä jatkaa eteenpäin!
Varistoniitty Open, Vantaa
Varistoniitty Open oli ensimmäinen liiton alainen kisani muuttoni jälkeen.
Koulut oli alkanut ja muutto oli vaiheessa, niin heittäminen oli jäänyt hieman enemmän sivualalle viimeisen parin kuukauden aikana.
Pikkuveikka Niko tuli kisaan myös Lappeenrannasta käsin ja yöpyi miun luona, kun matkaa Varistoon ei ollut kun muutama kilometri.
Olin käynyt heittämässä Variston muutaman kerran ennen kisaa, ja annoin Nikolle illasta ratakuvauksen, kun reenikierrokselle ei ehditty.
Kisa oli järjestetty todella ammattimaisesti, ja 1 kierros per päivä golflähdöin toi ihan Major turnaus-fiiliksen…
Olisipa peli kulkenut myös Major tasolla 😀
Pelaaminen tuntui erittäin hyvältä ja itsevarmalta, kun rata oli entuudestaan tuttu.
Variston rata on todella anteeksiantamaton, ja pienet virheet kostautuivat, eikä bogeja saanut ruksailtua birdieillä pois.
Molempien kierroksien rating seuraili nykyistäni, mutta silti tuntui, että pelasin paljon huonommin.
Rata oli tekninen, mutta onneksi sama jokaiselle pelaajalle.
Varistoniitty Open oli minun 2018 kauteni viimeinen PDGA kilpailu, ja on aika vaipua “talvihorrokseen” eli kehittämään päätä ja kehoa.
_________
Kauteen 2019 hyökätään fyysisesti ja henkisesti vahvempana ja tasapainoisempana pelaajana kuin koskaan aiemmin!
